13/04/2025
10 vuotta.
Vai sittenkin vaan hetki, kun istuin huhtikuisena sunnuntaina kahvilassa tajuten, että haluan kuvata työkseni. Olin asiasta niin varma, että perustin seuraavana päivänä Tmi Valonleikin. Siitä huhtikuisesta sunnuntaista on nyt 10 vuotta. Ensin toimin nimellä Valonleikki, sitten Valokuvaaja Hanna Hakulinen ja nyt viimeisimpänä Valokuvastudio Flow.
Työ valokuvaajana on ollut jotain sellaista, jota en osaa oikein sanoittaa. Se on kesäiltoja, seikkailuja, syvää kohtaamista ja kyyneliä onnesta tai liikutuksesta. Olen tutustunut valtavan ihaniin ja mielenkiintoisiin ihmisiin ja päässyt näkemään ja kokemaan ihmiselämän merkittävimpiä hetkiä. Häitä, hautajaisia, kihlajaisia, ristiäisiä...
En kadu hetkenkään, että lähdin tälle tielle!
Vuonna 2018 päätin, etten halua tehdä valokuvausta päätoimisena työnä, vaan mieluummin nuorisotyön ohella. Keikkoja on tullut silti tasaisesti ja olen siitä valtavan kiitollinen!
Yksi merkittävimmistä asioista näinä vuosina on ollut Voimauttavan valokuvan opinnot, joiden avulla löysin suuntani ja ammatti-identitettini. Tärkeintä on katse ja näkemisen tapa, ei täydellinen valaistus tai kuvaajan auktoritäärinen ohjaus.
Olen onnekkaassa asemassa, sillä tänä päivänä saan tehdä myös päivätyössäni valokuvausta nuorten parissa ja sanoittaa heidän elämänkokemuksiaan luovia työmenetelmiä hyödyntäen
Olen aina painanut itseäni alas ja kuvitellut, etten ole mikään oikea valokuvaaja. Olen silti pikkulapsesta saakka elänyt kamera kaulassa ja suorittanut media-alan tutkinnon. En tiedä, miksen moneen vuoteen uskaltanut kutsua itseäni valokuvaajaksi, se on tapahtunut vasta parin vuoden sisällä.
Kauneinta, mitä olen kuullut kuvistani sanottavan, on se, että niistä näkee ihmisten sieluun asti.
Selailin 10-vuotispäivän kunniaksi vanhoja kuvia vuosien varrelta ja jaan niitä tämän päivityksen yhteydessä. Tulee tosi ihania ja koskettavia muistoja mieleen ❤️
Kiitos erityisesti niille ihanille ihmisille, jotka olette seuranneet ja käyneet kuvauksissa sieltä alkuajoista lähtien 🥰 olette tärkeitä!