11/02/2026
Osa 4. Mitä olen the Crossista saanut: Olen saanut todellakin tutustua sisäiseen mieheeni. Alku blogista jonka kirjoitin 2019:
Mies minussa ja sukupuoli tantrassa
Matka mun sisäisen miehen kanssa on tietoisesti alkanut ehkä viisi vuotta sitten. Kysyin silloiselta penikselliseltä kumppaniltani, että millainen nainen olisit, jos olisit. Hän kääntyi hetkeksi pois päin ja kun hän sitten katsoi minuun, oli ihan kuin nainen katsoisi minua. Ja m***a lehahti halu. Halu ottaa ja olla vahvempi, isompi. Tämä olento mun edessä oli huikaisevan kaunis ja haluttava. Otin. Tämä naisolento herätti miehen, tai pikemmin sen nuoren kollin mun sisältä.
Leikki loppui lyhyeen: “En tunne oloani turvalliseksi sun kanssa”, sanoi hän. Säpsähdin ja kolli vetäytyi. Häpesin.
Muutamaa vuotta myöhemmin uuden kumppanini kanssa olin inspiroitunut Thomas Mooren Seksin sielu kirjan kuvauksesta Diana jumalattaren edustamasta seksuaalisuudesta: Diana oli neitsytmetsästäjättärien johtaja ja urheilijoiden jumalatar. Dianan edustama seksuaalisuus on sellaista androgyyniä, kisailevaa, epäsuoraa, sellaista mitä seksuaalisuus on ennen kuin mitään on tehty. Tunsin, että tuollainen nuori elämänvoima ja kätketty uteliaisuus virtasi minussa vahvana. Olimme sängyssä ja sain pitää kumppaniani sylissä. Tunsin itseni jänteväksi nuorukaiseksi ja hengitin hillityn kiihtyneesti lähellä tätä toista komeaa nuorukaista. Ei tarvittu sen enempää, se oli täydellisen jännittävää. Olla halussa, ihailussa, elämän virtauksessa.
Kerroin tästä seuraavana päivänä, ja peniksellinen kumppanini kurtisti kulmiaan. “Ai kuvittelit sellaista kun olit mun kanssa?” Ehkä kritiikki kohdistui fantasioissa olemiseen läsnäolon sijaan, en tiedä, sillä nuorukainen minussa otti kolauksen ja häpesin taas.
Muita herkkiä eikä niin putkeen menneitä kohtaamisia sisäisen mieheni kanssa on ollut tantrisissa harjoituksissa, ja kyllä se kaveri on näinä vuosina siellä kasvanutkin...
