06/09/2026
Muutama ajatus eiliseen yrittäjänpäivään liittyen.
Rehellisesti sanottuna en koskaan nähnyt itseäni yrittäjänä. Ja silti – täällä ollaan, 10 vuotta myöhemmin.
En ole koskaan ollut luonteeltani kovin yrittäjä henkinen. Olen helposti stresssaantuva ja etukäteen asioita murehtiva, jolla pitää aina olla joku "turvallinen" suunnitelma. Olen joutunut opettelemaan epävarmuuden sietämistä ja sitä että huomisesta ei aina tiedä. Toisaalta nämä vuodet ovat myös tuoneet onnistumisia, uuden oppimista ja henkistä kasvamista, m***a ja myös niitä hetkiä, kun yrittäjyys tuntuu todella vaikealta. Koska sitä se välillä onkin.
Vaikka välillä on vaikeaa, en silti haluaisi vaihtaa tätä pois. Rakastan sitä, että saan tehdä työtä, joka ensin oli harrastus– ja ennen kaikkea sitä, että saan olla oman itseni pomo. Jos on tyytymätön, valitukset voi ohjata suoraan peilille. On myös aika etuoikeutettua, että työkseni saan tallentaa muistoja, joihin asiakkaani voivat palata vielä vuosienkin päästä – sellaisia, joiden arvo usein vain kasvaa ajan myötä.
Ja toisaalta,saan auttaa yrittäjiä kertomaan omaa tarinaansa, vahvistamaan brändiään ja markkinoimaan yritystään kuvien avulla.
Olen kiitollinen, että uskalsin lähteä tälle matkalle. Välillä mietin, jatkuuko tämä eläkeikään asti. Ei ehkä tässä muodossa, m***a toivottavasti jossain muodossa yrittäjänä.
Vietin virallista yrittäjän päivää juuri sillä, missä kaikki tämä mahdollistuu – tekemässä sitä, mitä rakastan. Ohjelmassa oli taas aivan ihanat häät. Toki se hääglamour on vain yksi pieni osa kaikesta siitä kokonaisuudesta, mitä valokuvausyrittäjän työhön kuuluu, m***a se on se kaikista mieluisin osuus ❤️
Hyvää yrittäjän päivää kaikille "kanssatarpojille", ei vain virallisina yrittäjän päivinä, vaan ihan joka päivä, myös silloin kun ei millään jaksaisi. ❤️