Juha Hoikkala Photography

Juha Hoikkala Photography all kinds of pictures from all kinds of moments.

09/09/2026

MITEN HELVETISSÄ TÄMÄ VOI OLLA TÄLLÄISEKSI MENNYT? Suomessa on yli 380 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Työttömiä on järkyttävä määrä. Ja mitä meidän yhteiskuntamme tekee? Sen sijaan että näille ihmisille annettaisiin mahdollisuus päästä takaisin töihin ja saada elämänsä kuntoon, heidän eteensä rakennetaan yksi uusi seinä toisensa jälkeen. Tämän päivän uutinen kertoo, että luottotietoja voidaan tarkistaa jo esimerkiksi automyyjiltä, kassatyöntekijöiltä ja asiakaspalvelutehtäviin hakevilta. Siis oikeasti. Ihmiseltä voidaan viedä mahdollisuus päästä takaisin työelämään sen takia, että hänen taloutensa on joskus mennyt perseelleen. Miettikää nyt hetki tätä järjettömyyttä. Ihminen menettää työnsä. Rahat loppuvat. Laskuja jää maksamatta. Tulee maksuhäiriömerkintä. Sen jälkeen vakuutusten saaminen vaikeutuu, puhelinliittymän kanssa tulee ongelmia ja monissa tilanteissa palveluista joutuu maksamaan tavalla tai toisella enemmän tai etukäteen. Ja sitten kun ihminen yrittää tehdä juuri sen asian, jota yhteiskunta häneltä koko ajan vaatii eli mennä töihin, vastaan voi tulla uusi este: LUOTTOTIEDOT EIVÄT OLE KUNNOSSA. Siis mitä vittua täällä oikein tapahtuu? Ensin ihminen painetaan taloudelliseen ahdinkoon ja sitten ihmetellään, miksei hän pääse sieltä pois. Tämä on aivan sairas kehä. Työtä pitäisi tehdä, m***a töihin ei välttämättä pääse. Autoa tarvitaan töihin, m***a vakuutusten ja auton kanssa voi tulla ongelmia. Puhelinta tarvitaan työpaikkojen hakemiseen ja työn tekemiseen, m***a liittymän saaminenkin voi olla vaikeampaa. Ja samaan aikaan päättäjät huutavat, että kaikkien pitäisi mennä töihin. NO MENKÄÄN SITTEN. ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUS. Ei maksuhäiriömerkintä tee ihmisestä huonoa työntekijää. Se ei tee ihmisestä laiskaa. Se ei tee ihmisestä rikollista. Se ei kerro sitä, osaako ihminen tehdä työnsä. Se kertoo ainoastaan siitä, että ihmisen taloudessa on ollut ongelmia. Ja aivan varmasti moni niistä yli 380 000 ihmisestä haluaisi päästä takaisin normaaliin elämään. M***a miten helvetissä pääset takaisin jaloillesi, jos joka suunnasta tulee vastaan uusi este? Suomessa tuntuu nykyään siltä, että jos kerran putoat, sinua ei auteta takaisin ylös. Sinut potkitaan vielä vähän syvemmälle kuoppaan ja sitten ihmetellään, miksi et nouse. Tämä ei ole kannustamista työntekoon. Tämä on ihmisten sulkemista yhteiskunnan ulkopuolelle. Ja pahinta tässä on se, että kyse ei ole mistään pienestä joukosta. Puhutaan sadoistatuhansista suomalaisista. Ihmisistä, joilla on perhe, lapset, vuokra, laskut, työhaaveet ja aivan tavallinen elämä. M***a yhdestä taloudellisesta ongelmasta voi alkaa vuosien mittainen helvetin kierre. Ja sitten vielä kehtaamme ihmetellä, miksi työttömyys on niin korkealla. Jos ihminen haluaa tehdä töitä, hänelle pitää antaa mahdollisuus tehdä töitä. PISTE. Ei yhteiskunnan tehtävä voi olla rakentaa ihmiselle estettä toisensa jälkeen ja sen jälkeen syyttää häntä siitä, ettei hän pääse eteenpäin. Tämä pitäisi jokaisen päättäjän pysähtyä miettimään. Koska tällä hetkellä viesti liian monelle suomalaiselle on karu: kun putoat kerran, sinulle ei välttämättä anneta mahdollisuutta nousta takaisin. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi niin moni jää ulkopuolelle.

07/09/2026

362 MILJOONAA EUROA RAJA-AITAAN. OLISIKO RAHAT VOINUT KÄYTTÄÄ JÄRKEVÄMMIN? Itärajan esteaitahanke maksaa noin 362 miljoonaa euroa. En väitä, etteikö rajaturvallisuudella olisi merkitystä. Totta kai on. M***a samalla on pakko kysyä, onko satojen miljoonien eurojen käyttäminen tähän juuri nyt paras mahdollinen tapa käyttää veronmaksajien rahaa. Mietitäänpä hetki mittakaavaa. Jos yhdelle pienelle, noin 30 neliön yksiölle lasketaan hinnaksi 25 000 euroa, 362 miljoonalla eurolla saataisiin laskennallisesti noin 14 500 yksiötä. Jos käytetään 30 000 euron hintaa, puhuttaisiin edelleen yli 12 000 yksiöstä. Siis yli KAHDESTATOISTA TUHANNESTA kodista. Ei tietenkään ole realistista väittää, että markkinoilta olisi löytynyt tuhansia sopivia asuntoja juuri tuolla hinnalla. M***a laskelma kertoo karulla tavalla siitä, kuinka valtavasta rahamäärästä tässä puhutaan. Samaan aikaan Suomessa on ihmisiä, joilla ei ole omaa kotia. Ihmisiä, jotka joutuvat asumaan tilapäismajoituksessa, tuttavien nurkissa, asuntoloissa tai pahimmillaan kadulla. Ja samaan aikaan hallitus leikkaa pienituloisilta ja kertoo, että rahaa ei yksinkertaisesti ole. Tässä kohtaa minä ainakin kysyn, missä se kuuluisa järki oikein on. Aidan tarkoituksena on vaikeuttaa mahdollisia Venäjän järjestämiä rajanylityksiä ja parantaa rajavalvontaa. Hyvä niin. M***a Suomen ja Venäjän välistä rajaa on yli 1 300 kilometriä ja aitaa rakennetaan noin 200 kilometriä. Kyse ei siis ole mistään koko rajan sulkevasta muurista. Ja sitten tulee vielä jatkuva lasku. Ylläpidon on arvioitu maksavan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa se tekee noin 15 miljoonaa euroa lisää. Rakentaminen ja kymmenen vuoden ylläpito tarkoittaisivat siis jo noin 377 miljoonan euron kokonaisuutta. Ja tämä kaikki samalla kun Suomessa ihmisiltä leikataan toimeentulosta, asumisen tuista ja muista etuuksista. Minusta tästä pitää pystyä keskustelemaan ilman että heti leimataan turvallisuuden vastustajaksi. Rajaturvallisuus on tärkeää. M***a niin on myös suomalaisen ihmisen turvallisuus, koti ja toimeentulo. Jos valtio pystyy löytämään 362 miljoonaa euroa raja-aitaan, kyllä minun mielestäni on täysin perusteltua kysyä, olisiko edes osa siitä rahasta voitu käyttää suomalaisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat oikeasti apua. Kun ihmiselle sanotaan, ettei rahaa ole, m***a samaan aikaan satoja miljoonia löytyy erilaisiin hankkeisiin, kyllä veronmaksajalla on oikeus kysyä: OLIKO TÄMÄ TODELLA PARAS TAPA KÄYTTÄÄ NÄMÄ RAHAT?

06/09/2026

PYSÄHTYKÄÄ HETKEKSI MIETTIMÄÄN TÄTÄ. Suomi on käyttänyt Ukrainan tukemiseen puolustusmateriaalia noin 3,1 miljardin euron arvosta. Kun samaan aikaan Suomessa leikataan toimeentulotukea ja pienituloisilta viedään viimeisiäkin euroja, on täysin aiheellista kysyä, millaiset arvot tässä maassa oikein ovat vallalla. Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai noin 365 000 ihmistä. Jos tuo 3,1 miljardia euroa olisi käytetty näiden ihmisten toimeentulon parantamiseen, se olisi tarkoittanut noin 8 500 euroa jokaista toimeentulotuen saajaa kohden. Vuoden 2022 alusta laskettuna se olisi noin 157 euroa lisää kuukaudessa jokaista toimeentulotuen saajaa kohden. Miettikää sitä. 157 euroa kuukaudessa ihmiselle, joka joutuu tällä hetkellä laskemaan senttejä ruokakaupassa, miettimään pystyykö ostamaan lääkkeet ja pelkäämään, riittävätkö rahat seuraavaan vuokraan. Ja samaan aikaan hallitukselta löytyy miljardeja euroja ulkomaille. Tässä ei ole kyse siitä, etteikö Ukrainaa pitäisi auttaa. Kyse on siitä, että suomalaisille pienituloisille väitetään jatkuvasti, ettei rahaa ole. Ei ole varaa parempaan toimeentuloon. Ei ole varaa auttaa köyhää. Ei ole varaa pitää heikoimmista huolta. M***a kun kyse on miljardiluokan summista ulkomaille, rahaa yhtäkkiä löytyy. Tämä on se asia, joka ihmisten pitäisi ymmärtää. Rahaa on. Kyse on poliittisista valinnoista. Ja minun mielestäni on törkeää, että samaan aikaan kun Suomessa ihmiset joutuvat jonottamaan ruoka-apuun, leikataan juuri niiden ihmisten toimeentulosta, joilla ei ole enää mistä ottaa. On aivan oikein auttaa hädässä olevia ihmisiä muualla maailmassa, m***a suomalaisia köyhiä ei saa unohtaa sen varjolla. Ei voi olla niin, että miljardit löytyvät sotien tukemiseen, m***a muutama kymppi pienituloisen ihmisen ruokaan on hallitukselle liikaa. Tätä vääryyttä ei pidä hyväksyä eikä selitellä pois. Kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan me haluamme. Sellaisenko, jossa miljardit löytyvät maailmalle, m***a oman maan köyhälle sanotaan, että kiristä vielä vähän vyötä?

Suomessa on nyt sota myös leipäjonoissa. Ihmiset joutuvat tappelemaan ruoasta, ruoka loppuu kesken ja ovia joudutaan sul...
05/09/2026

Suomessa on nyt sota myös leipäjonoissa. Ihmiset joutuvat tappelemaan ruoasta, ruoka loppuu kesken ja ovia joudutaan sulkemaan, koska kaikille ei yksinkertaisesti riitä syötävää. Liikuntarajoitteiset ihmiset joutuvat jonottamaan tuntikausia ja pahimmillaan kaatuvat jonossa, koska heidän tarpeitaan ei pystytä huomioimaan. Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa, samaan aikaan kun jaettavan ruoan määrä vähenee. Ja mikä kaikkein järkyttävintä, ruoka-avussa näkyy nykyään myös työssäkäyviä ihmisiä ja lapsiperheitä. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen leikkauspolitiikkaa on perusteltu välttämättömyytenä. M***a kysynpä vaan, kuinka välttämätöntä on leikata kaikkein pienituloisimmilta samalla kun rahaa riittää moniin muihin asioihin? Suomi on käyttänyt Ukrainan tukemiseen jo valtavan summan rahaa, kymmeniä miljardeja euroja, kun mukaan lasketaan sotilaallinen ja muu tuki sekä tulevat sitoumukset. En vastusta Ukrainan auttamista tai ukrainalaisia. M***a samalla en voi hyväksyä sitä, että oman maan köyhimmiltä viedään pala palalta mahdollisuus tulla toimeen. Kun suomalainen lapsi menee illalla nukkumaan nälkäisenä, ei häntä lohduta se, että valtion talouspolitiikka näyttää paperilla hyvältä. Kun perheellä ei ole enää rahaa ruokaan, lääkkeisiin tai lasten harrastuksiin, ei kyse ole enää mistään pienestä säästötoimenpiteestä. Kyse on ihmisten elämästä. Bensan hinta on monelle niin kova menoerä, että lasten harrastuksista on jouduttu luopumaan. Ruoka kallistuu, asuminen maksaa, lääkkeet maksavat ja samaan aikaan tukia leikataan. Sitten ihmetellään, miksi ruoka-apuun tulee vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Tässä maassa on oikeasti hirveä hätä. Ja mitä hallitus tekee? Mietitään miljardiluokan hankkeita, kuten tunnin junaa, pohditaan miten varakkaiden verotusta voitaisiin keventää ja samaan aikaan leikataan ihmisiltä, joilla ei ole enää mistä leikata. Kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikan seuraukset näkyvät nyt siellä, missä niitä ei enää voi selitellä pois tilastoilla. Ne näkyvät ruokajonoissa. Ne näkyvät lasten kodeissa. Ne näkyvät vanhusten jääkaapeissa. Ne näkyvät siinä, että ihminen joutuu valitsemaan ruoan, lääkkeiden ja muiden välttämättömien menojen välillä. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei kenenkään lapsen tarvitse itkeä nälkää kotona eikä kenenkään ihmisen tarvitse tapella ruoasta leipäjonossa. Tähänkö me todella haluamme Suomen menevän? Ensin luvattiin laittaa talous kuntoon. Nyt taloutta laitetaan kuntoon niiden ihmisten selkänahasta, joilla ei ole enää mitään annettavaa. Samaan aikaan rahaa löytyy sotien tukemiseen, suuriin hankkeisiin ja varakkaille suunnattuihin veroratkaisuihin. Tämä ei ole sitä Suomea, jonka pitäisi olla maailman onnellisin maa. Tämä on Suomi, jossa liian moni joutuu taistelemaan selviytymisestään. Tähän on tultu.

TÄHÄN ON TULTU. Suomessa on nyt ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti riitä ruokaa. Ruoka-apuun joutuvien määrä kasvoi jo ...
02/09/2026

TÄHÄN ON TULTU. Suomessa on nyt ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti riitä ruokaa. Ruoka-apuun joutuvien määrä kasvoi jo kuudetta vuotta peräkkäin, ja samaan aikaan jaettavan ruoan määrä on vähentynyt. Vuonna 2025 peräti 71 prosenttia ruoka-aputoimijoista kertoi asiakkaiden määrän kasvaneen. Arviolta 200 000 ihmistä joutuu vuosittain turvautumaan ruoka-apuun. Ja mikä tässä on kaikkein järkyttävintä? Ruokaa ei enää aina riitä kaikille tarvitseville. Tätäkö tämä hallitus kutsuu onnistuneeksi politiikaksi? Ensin leikataan sosiaaliturvaa, sitten ihmetellään kun ihmisillä ei ole rahaa ruokaan. Elinkustannukset ovat nousseet, työllisyystilanne on vaikea ja samaan aikaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta otetaan yhä lisää. Nyt seuraukset näkyvät konkreettisesti ruokajonoissa. Lapsiperheet joutuvat hakemaan ruoka-apua. Opiskelijat joutuvat hakemaan ruoka-apua. Pienituloiset ja työttömät joutuvat hakemaan ruoka-apua. Ihmiset, jotka ennen pärjäsivät omillaan, eivät enää välttämättä pärjää. Ja samaan aikaan hallitus puhuu säästöistä ja vastuullisuudesta. Ei tämä ole mitään abstraktia talouspolitiikkaa. Tämä on sitä, että joku menee illalla nukkumaan miettimättä, mitä syö huomenna, ja toinen joutuu jonottamaan ruokaa saadakseen perheelleen jotain pöytään. Jos hallituksen politiikan seurauksena ruoka-avun tarve kasvaa vuosi toisensa jälkeen ja lopulta edes ruoka-apuun ei riitä ruokaa kaikille, silloin on ihan aiheellista kysyä, mihin tämä maa on oikein menossa. Suomi ei voi olla hyvinvointivaltio vain puheissa. Hyvinvointivaltion pitäisi näkyä siinä, että ihmisellä on varaa ruokaan, kotiin ja välttämättömiin menoihin myös silloin, kun elämässä tulee vaikeuksia. Nyt näyttää siltä, että hallituksen päätösten hinta maksetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ruokapöydässä. Tätä ei pidä hyväksyä. Hävetkää, jos tämä on se Suomi, jota olette rakentamassa

02/09/2026

TAAS SAMA TARINA. Hallituksen budjettiriihestä tuli juuri se mitä on jo totuttu odottamaan. Tavalliselle suomalaiselle puhutaan säästämisestä, sopeuttamisesta ja siitä, että rahaa ei ole. M***a kun katse käännetään suuryrityksiin, rahaa kyllä löytyy. Yhteisöveroa lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin. Se kuulostaa ehkä pieneltä kahden prosenttiyksikön muutokselta, m***a euroissa kyse on noin 830 miljoonan euron veronalennuksesta. Mietitään tätä ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Jos yrityksellä on 100 000 euroa veronalaista voittoa, se maksaisi nykyisellä 20 prosentin verokannalla veroa 20 000 euroa. Kun vero laskee 18 prosenttiin, vero on enää 18 000 euroa. Yritykselle jää 2 000 euroa enemmän. Kun tätä tehdään koko Suomen yrityskentälle, puhutaan yhteensä satojen miljoonien eurojen potista. Ja samaan aikaan suomalaiselle työttömälle, opiskelijalle, eläkeläiselle ja vammaiselle on kerrottu, että nyt pitää säästää ja jokaisen pitää osallistua talkoisiin. Tässäkö se talkoo sitten on? Pienituloiselta otetaan, palveluista leikataan ja järjestöiltä viedään rahaa, m***a yritysten verotusta voidaan keventää lähes miljardilla. Ja kaikkein käsittämättömintä on se, että hallitus puhuu samaan aikaan talouskasvusta, vaikka oppositio nostaa esiin sen, että uudet sopeutustoimet jäävät alle miljardiin euroon ja veronalennukset nousevat yli miljardin. Lopputulos ei ainakaan tämän perusteella vahvista julkista taloutta. Tavalliselle suomalaiselle viesti on taas kerran aika selvä: mikään ei muutu. Työtön ei saa tästä budjettiriihestä sitä turvaa, jota hän tarvitsee. Opiskelijan asema ei tästä ratkaisevasti parane. Eläkeläisen arki ei tästä helpotu. Vammaisen ihmisen palvelut eivät muutu yhtäkkiä paremmiksi. M***a varakkaiden ja suurten yritysten asemaa kyllä jaksetaan parantaa. Tässä hallituksen politiikan suurin ongelma onkin. Kun puhutaan säästöistä, katse osuu aina alaspäin. Kun puhutaan veronalennuksista, katse kääntyy ylöspäin. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset ovat vihaisia. Ei tässä ole kyse siitä, etteikö Suomen taloutta pitäisi saada kuntoon. Totta kai pitää. M***a taloutta ei saada kuntoon sillä, että pienituloisilta otetaan lisää samalla kun suuryrityksille annetaan veronalennuksia. Jos rahaa kerran ei ole, miksi sitä löytyy satojen miljoonien eurojen veroaleen? Miksi laskua siirretään taas tulevaisuuteen ja tavallisten suomalaisten maksettavaksi? Tämä ei ole tavallisen suomalaisen puolustamista. Tämä on politiikkaa, jossa rahan jako ylöspäin saa jatkua samalla kun alaspäin jaetaan leikkauksia. Ja sitä ei pidä hyväksyä hiljaa.

On olemassa ihmisiä, jotka eivät vain tee työtään, vaan jättävät jäljen kokonaisiin sukupolviin. Aarno Kasvi on yksi hei...
31/08/2026

On olemassa ihmisiä, jotka eivät vain tee työtään, vaan jättävät jäljen kokonaisiin sukupolviin. Aarno Kasvi on yksi heistä. ❤️ Kun ajattelee Aarno Kasvia, mieleen tulee ensimmäisenä Ruissalo, Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, kasvit ja tietysti se aivan omanlaisensa lämmin huumori. M***a Aarnon elämäntyö on paljon enemmän kuin puutarhoja ja kasveja. Hän on mies, joka on omistanut käytännössä koko elämänsä sille, mitä rakastaa. Vuosikymmenten työ Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa teki hänestä yhden Suomen tunnetuimmista puutarha-alan ihmisistä. Ja vaikka Aarno onkin jo eläkkeellä, hän ei ole kadonnut mihinkään. Hän vaikuttaa edelleen Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä ja on monella tavalla edelleen osa sitä ympäristöä, jonka eteen hän teki vuosikymmeniä töitä. Ruissalossa Aarnon kädenjälki näkyy edelleen. Hän kehitti puutarhaa määrätietoisesti ja teki siitä paikan, joka ei ollut tarkoitettu vain asiantuntijoille, vaan kaikille ihmisille. Paikan, jossa voi oppia, ihastella ja ennen kaikkea innostua luonnosta. Ja miten moni suomalainen oppikaan tuntemaan puutarhanhoitoa juuri Aarnon kautta. Televisiossa, radiossa, kirjoissa, luennoilla ja lukemattomissa kohtaamisissa hän osasi kertoa kasveista tavalla, joka ei tuntunut kuivalta oppitunnilta. Aarnossa on aina ollut jotakin harvinaista. Hän saa ihmiset kiinnostumaan. Ehkä juuri siksi Aarno Kasvista on jäänyt niin lämmin kuva. Hän ei ole koskaan ollut pelkästään asiantuntija, joka kertoo muille miten pitää tehdä. Hän on ihminen, joka aidosti rakastaa puutarhoja ja haluaa jakaa sen ilon muiden kanssa. Ja siinä on jotakin todella hienoa. Aarnon elämä on myös hieno muistutus siitä, ettei ihmisen lähtökohta määrää sitä, mihin elämässä voi päätyä. Vaikeista lähtökohdista lähtenyt poika löysi oman tiensä ja kasvoi ihmiseksi, jonka tuntevat lukemattomat suomalaiset. Koko kansan viherpeukaloksi, puutarhaneuvokseksi ja ennen kaikkea ihmiseksi, jonka intohimo kasveihin ja luontoon on tarttunut sukupolvelta toiselle. Minulle Aarno Kasvi on yksi niistä ihmisistä, joiden ansiosta maailma ja aivan erityisesti Turku on vähän kauniimpi paikka. Ei siksi, että hän olisi vain kasvattanut kasveja, vaan siksi, että hän on opettanut valtavan määrän ihmisiä katsomaan niitä aivan uudella tavalla. ❤️🌿 Ja mikä parasta, Aarnon tarina ei ole mikään menneisyyteen kuuluva tarina. Hän on edelleen täällä, edelleen mukana ja edelleen sama tuttu Aarno, jonka puheista, huumorista ja valtavasta kasvitietämyksestä ihmiset voivat nauttia. Eläkkeelle voi jäädä työstä, m***a intohimosta ei tarvitse jäädä eläkkeelle. Kiitos Aarno siitä kaikesta, mitä olet tehnyt ja edelleen teet luonnon, puutarhojen ja ihmisten hyväksi. Turkulaisena tällaisesta ihmisestä saa olla todella ylpeä.

NYT ALKAA OLLA MITTA TÄYNNÄ. Ensin leikataan pienituloisilta, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, työttömiltä ja vammaisilta...
30/08/2026

NYT ALKAA OLLA MITTA TÄYNNÄ. Ensin leikataan pienituloisilta, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, työttömiltä ja vammaisilta. Nyt pääministeri Petteri Orpo kertoo, että myös eläkejärjestelmää pitäisi arvioida säästöjen löytämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeetkin ovat jälleen kerran pöydällä, vaikka tällä hallituskaudella eläkeläisten asemaa on jo heikennetty. Ja muistetaan nyt yksi asia: eläkkeet eivät ole mikään hallituksen jakama hyväntekeväisyysraha. Suurin osa työeläkkeistä rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla. Ihmiset ovat vuosikymmeniä maksaneet järjestelmään rahaa sillä ajatuksella, että vanhuudessa heillä on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon. Silti tämä hallitus tuntuu löytävän aina uuden ryhmän, jolta voidaan ottaa. Kun rahat eivät riitä, katse käännetään jälleen tavalliseen ihmiseen. Ensin köyhältä, sitten työttömältä, opiskelijalta, lapsiperheeltä ja vammaiselta ja nyt eläkeläiseltä. Missä vaiheessa tulee raja vastaan? Jos tämä porukka vielä vaaleissa valitaan jatkamaan Suomen johtamista, kannattaa jokaisen pienituloisen ja tavallisen palkansaajan miettiä tarkkaan, mitä seuraavaksi lähtee. Kun kerran leikkuri on jo käynnissä, sille ei näytä olevan loppua ennen kuin vähävaraiselta on viety aivan kaikki. Tuolle köyhän ja heikommassa asemassa olevan potkimiselle pitää saada loppu. Suomessa pitäisi olla hallitus, joka rakentaa tavallisen ihmisen turvallisuutta eikä jatkuvasti etsi uusia tapoja ottaa häneltä lisää.

30/08/2026

Nyt on kyllä hallituksen touhu mennyt todella törkeäksi. Kehitysvammaisilta rahat pois. Siinäkö on Orpon ja Purran hallituksen seuraava säästökohde? Perussuomalaisten ministeri Wille Rydman on hallituksessa mukana ajamassa politiikkaa, jossa myös kehitysvammaisten parissa toimivien järjestöjen rahoitusta leikataan. Nämä eivät ole mitään turhia yhdistyksiä tai jotain ylimääräistä byrokratiaa, josta vain päätetään luopua. Nämä järjestöt tekevät aivan helvetin tärkeää työtä ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat tukea ja joiden ääni ei muuten välttämättä kuulu tässä yhteiskunnassa. Ne tarjoavat palveluja, neuvontaa, vertaistukea ja apua tilanteissa, joissa julkinen sektori ei yksinkertaisesti pysty kaikkea hoitamaan. Ja mikä vielä tärkeämpää, nämä järjestöt uskaltavat nostaa esiin niitä epäkohtia, joita kehitysvammaiset ihmiset joutuvat tässä yhteiskunnassa kohtaamaan. Nyt sitten heidän rahoitustaan leikataan ja hallituksen selitys on jälleen kerran sama vanha virsi. Rahaa ei ole ja kaikesta pitää säästää. Paskapuhetta. Rahaa kyllä löytyy silloin kun hallitus haluaa antaa verohelpotuksia suurituloisille tai tehdä päätöksiä, joista hyötyvät kaikkein hyväosaisimmat. M***a kun kyse on kehitysvammaisista, pienituloisista, vanhuksista tai muista ihmisistä, joilla ei ole tässä yhteiskunnassa kovaa ääntä, niin yhtäkkiä rahat ovatkin loppu. Ja tässä kohtaa on ihan aiheellista kysyä, onko kyse todella vain rahasta. Kun järjestöt tuovat julkisuuteen hallituksen leikkausten seurauksia ja kertovat, mitä nämä päätökset tarkoittavat tavallisten ihmisten elämässä, niin sitten niiden toimintamahdollisuuksia aletaan samaan aikaan kaventaa. Jos tämä ei herätä kysymyksiä, niin mikä sitten? Hallituksen pitäisi hävetä. Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista ei pitäisi säästää senttiäkään vain siksi, että hallitus haluaa näyttää paperilla säästöjä. Suomessa pitäisi puolustaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ei potkia heitä silloin kun he ovat jo valmiiksi maassa. Tämä on kylmää, kovaa ja täysin ihmisarvon vastaista politiikkaa. Ensin leikataan ihmisiltä ja sitten leikataan niiltä järjestöiltä, jotka yrittävät puolustaa näitä ihmisiä ja tuoda heidän ongelmiaan esille. Jos tämä on sitä kuuluisaa vastuullista talouspolitiikkaa, niin minä en ainakaan halua tällaista vastuullisuutta. Tämä hallitus näyttää kerta toisensa jälkeen, kenen puolella se oikeasti seisoo. Ja tällä kertaa säästöjen kohteena ovat ihmiset, jotka kaikkein vähiten pystyvät itse puolustautumaan.

28/08/2026

BENSAN HINTA YLI 2 EUROA LITRALTA. DIESEL LÄHESTYY 2,40 EUROA. KUINKA KAUAN TÄTÄ PITÄÄ VIELÄ KATSELLA? Ihan oikeasti, missä vaiheessa tässä maassa herätään siihen, mitä tavalliselle ihmiselle tapahtuu? Polttoaine maksaa kohta niin paljon, että ihmiset joutuvat miettimään, onko varaa ajaa töihin. Lapsia ei ole varaa kuljettaa harrastuksiin. Kauppareissut pitää suunnitella tarkkaan ja jokainen ylimääräinen ajokilometri alkaa tuntua lompakossa. Ja sitten samaan aikaan meille selitetään, että kyllä tässä pitäisi vain sopeutua. Mihin helvettiin tässä pitäisi enää sopeutua? Ruotsissa bensiiniä sai heinäkuussa Haaparannassa noin 1,27 eurolla litralta. Suomessa hinta oli yli 60 senttiä enemmän. Dieselissäkin ero oli valtava. Ruotsissa polttoaineveroa on väliaikaisesti laskettu, ja tulos näkyy suoraan tankkaajan kukkarossa. Suomessa taas tavallinen autoilija maksaa. Ja maksaa. Ja maksaa. Samaan aikaan pitää kysyä ihan suoraan: kuka tästä kalliista polttoaineesta hyötyy? Valtio saa polttoaineista verotuloja ja öljy-yhtiöt tekevät rahaa. Nesteen tammi–kesäkuun nettotulos oli tänä vuonna peräti 1,298 miljardia euroa, kun viime vuonna vastaavana aikana yhtiö teki 76 miljoonaa euroa tappiota. Eli tavallinen suomalainen katsoo tankilla hintalappua ja miettii, mistä taas pitäisi säästää, kun samaan aikaan yhtiöiden tulokset voivat paisua aivan järjettömiin lukemiin. Ja tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa ruoka kallistuu, asuminen maksaa enemmän ja muutenkin ihmisten rahat ovat tiukilla. Sitten vielä työmatkat kallistuvat. Mitä järkeä on puhua työnteon kannustamisesta, jos työntekijällä ei kohta ole varaa päästä työpaikalleen? Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä. Suomessa on valtavasti ihmisiä, joiden on yksinkertaisesti pakko käyttää autoa päästäkseen töihin, kouluun, kauppaan tai viemään lapsia harrastuksiin. Auto ei ole kaikille mikään ylellisyystuote. Se on välttämättömyys. Tämä touhu on aivan väärin tavallisia suomalaisia kohtaan. Ei voi olla niin, että pienituloisen pitää miettiä, tankkaako auton vai ostaako viikon ruoat. Ei voi olla niin, että lapsen harrastuksesta tulee ylellisyys sen takia, että bensan hinta karkaa käsistä. Eikä voi olla niin, että töissä käyminen muuttuu päivä päivältä kalliimmaksi. Tavalliset ihmiset eivät kaipaa enää yhtään lisää kurjistamista. Nyt pitäisi vihdoin alkaa miettiä sitä, miten ihmiset oikeasti selviävät tästä kaikesta.

Osoite

Turku

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Juha Hoikkala Photography :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Juha Hoikkala Photography :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria